home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku05.lha / txt / Takkatuli < prev    next >
Text File  |  1992-09-02  |  5KB  |  87 lines
  1. 9
  2. 1*
  3.  
  4. {1                              Heimo Laukkanen
  5.  
  6. {1              Elämää takkatulen ääressä - Tuhertelijan tarina
  7.  
  8. Niin, tässä minä sitten taas istun.  Muuntaja sirisee tytyväisenä musiikin
  9. läpi ja minä hyräilen jotakin tuttua tai tuntematonta sävelmää.  Pakkasta
  10. on ulkona parikymmentä astetta, mutta lämpimät patterit ja kuuma tee
  11. pitävät kylmän poissa.  Olo on mitä ihanin ja olympialaisetkin ovat
  12. alkamassa.
  13.  
  14. On lauantai, viikonlopun ehdottomasti paras päivä, enkä ole tehnyt mitään,
  15. siis en kerrassaan mitään.  Olisin voinut ohjelmoida, olla ulkona, käydä
  16. kavereilla tai elokuvissa ja olla yleishyödyllinen ihminen, parantaa
  17. maailmaa, kuten sanotaan, mutta ei.  Sen sijaan olen ollut taas vain oma
  18. itseni - laiska pieni mitättömyys, kuten joskus sanon, ja aion nyt
  19. varastaa teiltä hetken aikaa kertoakseni lyhyen tarinan tosielämästä -
  20. viikolta, jonka aikana Amigani ojensi kerran jos toisen auttavan kätensä
  21. ja pelasti minut pahoilta ongelmilta, joista täpärin koski äidinkielen
  22. ainetta.
  23.  
  24. Kaikki alkoi siitä, että aivan fantastinen, melkein kirjallisuuden
  25. Nobel-palkinnon arvoinen, puoliksi valmis äidinkielen aineeni oppi
  26. neljännen ulottuvuuden käytön ja onnistui siirtämään itsensä tunnollisen
  27. lukiolaisen, eli minun, repusta jonnekin aika ja paikka-akselin
  28. tavoittamattomiin, tai ainakin näin ajattelin selittää asian opettajalle.
  29. Näin ollen elelin taas onnellisena ja tyytyväisenä muutaman tunnin, kunnes
  30. kuulin, että tänään olisi viimeinen päivä, jolloin aineet pitäisi jättää
  31. arvosteltavaksi, sillä seuraavan viikon maanantainan vaihtuisi kurssi ja
  32. opettajan pitäisi antaa numerot todistuksia varten.  Jos ainetta ei olisi,
  33. merkittäisiin se melko armottomasti neloseksi, jonka saaminen aineesta
  34. muilla keinoin on jokseenkin mahdottomuus.  Kahdeksan sekunttia
  35. alkujärkytyksen jälkeen siirryin puhelinkoppiin, vaihdoin päälleni
  36. teräsmiesasuni ja rikoin mailin maailmanennätyksen juoksemalla
  37. metroasemalle ja metroasemalta kotiin.
  38.  
  39. Kotona minua taas odotti uusi järkytys - joku oli sotkenut pettämättömän
  40. arkistointijärjestelmäni.  Itse kehittämäni ja soveltama "levitä kaikki
  41. esille"-järjestelmän heikkous on nimittäin asuinpaikan siivoaminen, joka
  42. epäonnekseni oli sattunut Murphyn lakien mukaan juuri tälle nimenomaiselle
  43. epätoivon päivälle.  Koko huone oli järjestetty ja pudistettu nurkkiaan
  44. myöten.  Disketit, kasetit, levyt, lehdet, kirjat ja jopa sänkyni olivat
  45. sulassa sovussa nätissä järjestyksessä, mutta hitustakaan ihastusta ei
  46. näkynyt järkytyksen valtaamilta kasvoiltani.
  47.  
  48. Vain yksi ajatus päässäni syöksyin toivottomaan tehtävääni aineeni
  49. löytämiseksi ja parissa sekunnissa tein tyhjäksi monien tuntien
  50. siivoustyön.  Pöytäni laatikkojen sisältö makasi lattialla, erilaiset
  51. mapit ja telineet olivat omalla tavalla läpi tutkittuja, eikä edes
  52. nojatuolin tyyny välttynyt tutkinnalta.  Oli miten oli - ainetta ei
  53. löytynyt.  Kello, tuo ihmisen keksimä hirvitys, joka orjuutti meidät
  54. kaikki omaan valtaansa, pelasi omalla tavallaan minua vastaan ja toi koko
  55. ajan tuomiopäivän, äidinkielen tunnin, lähemmäksi minua.
  56.  
  57. Epätoivo alkoi jo kaivautua esiin pilvien pimentäneen aurinkoni takaa,
  58. enkä yksinkertaisesti nähnyt pienintäkään ulospääsyä tästä ongelmasta.
  59. Kaikki kunnolliset tekosyyt niin myöhästymisille, sekä poissaoloille oli
  60. jo käytetty, enkä pitkiin aikoihin ollut keksinyt mitään uutta tapaa
  61. välttyä siltä epämiellyttävältä kohtalolta, joka meille kaikille
  62. langetettiin - eli työltä...
  63.  
  64. Näin ollen turvauduin ainostaan Amigaani, nopeaan kirjoitustaitooni, sekä
  65. suunnattomaan onneni, pullaan, joka oli näyttänyt hylänneen minut kuin Aku
  66. Ankan konsanaan.  Räjähtävää epätoivoa täynnä ollut Arnold Vartsinäkkäri
  67. vartaloni syöksyi toimintaan ja muutamassa sekunnissa istuinkin tällä
  68. nimenomaisella paikalla naputtamassa ProWriten ruudulle kirjoitusta
  69. teknosta.
  70.  
  71. Tuo taian omainen tunti on maailman kirjoissa hieman utuinen ja epäselvä,
  72. eikä tottaalista varmuutta tapahtumista saada kai koskaan selville.  Ainoa
  73. varma asia on se, että kymmenen minuuttia ennen tunnin alkua Amigani
  74. sylkäisi mustesuihkukirjoittimen avustuksella ulos A4-arkin, joka oli
  75. oleva aineeni.  Ja loppu onkin historiaa, joka jääköön tallennettavaksi
  76. suuriin kertomuksiin ja sankaritarinoiden sivuille.  Amiga oli pelastanut
  77. päiväni.
  78.  
  79. Eli muistakaa tämä tarina vaikka esimerkkinä siitä, että se muiden
  80. pelikoneeksi kutsuma vekotin pöydällänne tai lattialla saattaa jonakin
  81. päivänä olla teidän pelastuksenne.  Minut se on pelastanut jo useamminkin,
  82. mutta koskaan ei ole jättänyt pulaan.  Kuinka monesta ystävästänne voitte
  83. sanoa samaa?
  84.  
  85. Joten pitäkää hyvää huolta koneistanne.  Jonain päivänä voitte todella
  86. tarvita niitä...
  87.